Korvikkeeksi molemmat viihtyvät loistavasti parvekkeella. Kissapalstoilla pohditaan aina kovasti parvekkeen verkottamista. Meillä helppo ratkaisu ovat parvekelasit, jotka olivat paikoillaan jo kun muutimme tähän asuntoon. Lasit ovat jämäkät ja kestävät hyvin lintuihin tai öttiäisiin kohdistuvat metsästysyritykset:
Harmillinen puoli on, että laseja ei koskaan voi pitää auki. Moya luultavasti osaa jo varoa pudotusta, mutta Elmeri ei todellakaan. Kissapösilö on jo tömähtänyt pariin otteeseen pää edellä lasiin, kun on päättäväisesti ajatellut metsästää ohikiitävät pääskyset... Kesähelteillä lasiseinäinen parveke harmittaa, mutta Suomen sääoloissa tämä ajanjakso jää kuitenkin aika lyhyeksi. Ihan toimiva ratkaisu siis! Kissat eivät vielä ole tajunneet, että tunkemalla tassua ja päätä lasin ja seinän väliin, lasi saattaisi liukua sivuun. Todennäköisyys tähän tuntuu kuitenkin pieneltä, sillä lasit ovat vanhat ja kiskot luistavat huonosti. Parvekkeella on kissojen iloksi pari kapeaa pöytää, joilta voi tarkkailla maailman menoa ja Catmaxin tieltä pois viety kiipelypuu, jonka ylätasolla erityisesti Moya tykkää loikoilla. No välillä sitten otetaan vähän ottelua siitä, kuka siellä tolpassa tällä kertaa saa olla:
Ja tietysti parvekkeella on henkilökunnan ja kissojen iloksi myös kukkasia. Ällistyttävää kyllä, yksikään ruukku ei ole vielä "vahingossa" pudonnut pöydältä, multa on pysynyt ruukuissa eikä kukkiakaan ole raadeltu irti. Moyalle nämä ovat jo niin vanha juttu, ettei se jaksa kukista innostua. Elmeri tekee tuttavuutta, mutta tosiaan ihan harmittomasti. Tähän saakka ainakin...
Oletus siis on, että jolleivat kukat selviä kesästä, koituvat niiden kohtaloksi tänäkin vuonna ensisijaisesti kirvat tai kastelun unohtaminen ja vasta toissijaisesti meidän kiltit kissat :)
